Osana maanpuolustuksen kehittämistä Suomen on otettava käyttöön kansalaispalvelus ja nuorten tulevaisuuskutsunnat. Kehittämällä kutsuntoja moniammatilliseen suuntaan varmistettaisiin jokaiselle nuorelle terveystarkastus sekä opinto- ja uraohjausta samalla kun osa ikäluokasta hakeutuu suorittamaan asevelvollisuutta. Ne, ketkä eivät hakeudu asevelvollisiksi, ohjattaisiin suorittamaan kansalaispalvelus. Näin saatettaisiin koko ikäluokka vielä kerran yhteen ja löydettäisiin myös ne nuoret, jotka ovat syrjäytymisvaarassa.

Kutsunnat eivät tulevaisuudessa olisi vain Puolustusvoimien vastuulla, vaan mukana kutsunnoissa olisi niin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaa, etsivää nuorisotyötä ja nuorisotyötä sekä opinto- ja uraohjausta lähialueen oppilaitoksista. Asepalvelukseen kutsunnoista valittaisiin sopivimmat ja motivoituneimmat. Jos halukkaita ei olisi riittävästi Puolustusvoimien tarpeisiin, määrättäisiin ikäluokasta sukupuoleen katsomatta tarvittava osuus asepalvelukseen. Suomen maanpuolustuksesta on huolehdittava aina.

Ne nuoret, jotka ohjautuvat kansalaispalvelukseen, koulutettaisiin esimerkiksi vaativiin ensiaputehtäviin, palokuntatoimintaan, öljyntorjuntaan, myrskyvahinkojen korjaamiseen, ruokahuoltoon, kadonneiden etsintään, meripelastukseen ja väestön hallintaan kriisitilanteissa.

Myös NATOn jäsenmaana Suomen täytyy säilyttää yleinen asevelvollisuus ja ylläpitää kansalaisten korkeaa maanpuolustustahtoa. Maanpuolustustahto säilyy korkealla, kun ihmiset kokevat koko Suomen puolustamisen arvoiseksi.

Auli Piiparinen
kansanedustajaehdokas (kesk.)

Teksti julkaistu Savon Sanomissa lyhennettynä 25.3.2023 ja Warkauden Lehdessä 26.3.2023.