Valtiovarainministeriön raportti suurien raidehankkeiden kannattamattomuudesta pysäyttää. Niin talous- kuin ympäristövaikutusten osalta takaisinmaksuaika lohduttoman pitkä, hankkeesta ja toteutustavasta riippuen jopa vuosisatoja. Ei kuulosta kestävältä maalle, jonka infran korjausvelka sekä valtionvelka tarvitsevat suunnanmuutokset. Itäradan osalta on edunvalvonta suunnattava nyt yksityisen ja EU-rahan etsimiseen.

Valtion panostukset tällä vuosikymmenellä on puolestaan kestävämpää suunnata nykyisen rataverkon nopeuttamiseen. Tarvitsemme toimivia linjoja ihmisiä, tuotteita ja raaka-aineita liikuttamaan. Kun näistä kehittämistoimista päätetään, ei Itä-Suomelle saa jäädä luu käteen.

Kyse on myös huoltovarmuudesta. Elinolosuhteemme muuttuivat pysyvästi, kun Venäjän vuosi sitten aloitti raa’an sodan Ukrainassa. Saimaan kanava ja itäraja pysyvät kiinni. Puu liikkuu entistä enemmän kumipyörillä ja raiteilla, kun metsäbiomassan tarve on lisääntynyt osana kotimaisen energian kysynnän kasvua. Tiestön korjausrahoista päätettäessä olisikin huomioitava liikennemäärien rinnalla kuljetettavien tonnien määrät. Painavat kuljetukset tarvitsevat hyväkuntoiset tiet.

Lisäksi kyse on turvallisuudesta. Millaisella maantiellä koulubussi taittaa matkansa, pääseekö kirjastoauto perille? Kykeneekö palveluliikenteen kyytiin hypätä, jos matka on kuin perunapellossa ajaisi? Löytyykö valtatieltä turvallisia risteys- ja ohituspaikkoja?

Tiestön ohella on selvää, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala tarvitsevat nykyistä nopeampia junayhteyksiä. On kestämätöntä, että raiteita pitkin ei saavuta pää- tai lähikaupunkia autoa nopeammin. Vuorojen tiheys ja nopeus ohjaavat käyttäytymistämme. On hyväksyttävämpää valita auto, kun julkisesta liikenteestä ei ole kilpailijaksi. Se on sääli ennen kaikkea ympäristön kannalta. Monipaikkaisuutta raiteiden toimimattomuus ei myöskään edistä.

Itä-Suomi tarvitsee oman liikennepoliittisen elinvoimapaketin. Tarvitsemme turvalliset valtaväylät ja määrärahaa myös alempiasteiselle tieverkolle. Raideliikenne sujuvoituu lisäämällä kaksoisraideosuuksia Savon ja Karjalan radoilla. Rata Pieksämäeltä Joensuuhun tulee sähköistää. Lisäksi raiteille tulee saada enemmän vuoroja, jotta juna on aito vaihtoehtona auton ratissa istumiselle.

Itä-Suomen asukkaat ja elinkeinot tarvitsevat nyt päättäjiä, jotka ovat valmiita tekemään hartiavoimin töitä kotiseutumme saavutettavuuden eteen.

Auli Piiparinen
kansanedustajaehdokas (kesk.)

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 27.1.2023 lyhennettynä ja Warkauden Lehdessä 31.1.2023.