Uutiset tulevasta talvesta eivät ole olleet viime kuukausina mieltä ylentäviä. Koko vuotta värittänyt Putinin raakalaismainen sota Ukrainassa on ajanut Euroopan myös energiapulaan. Tulevaa talvea kuvataan jopa ”kriisitalveksi”. Onneksi Suomella on ollut viisautta panostaa vähäpäästöisiin energiaratkaisuihin. Olkiluoto kolmosen sähköntuotanto lämmittää toivottavasti niitäkin, jotka poliittisesti ovat ydinvoimaa vastustaneet.

Mutta onko energiansäästöllä väliä? Muistan, että neljä vuotta sitten eduskuntavaalien vaalipaneeleissa energiansäästöpuheille jopa hieman hymähdeltiin. Ruotsissa nykyinen energiaministeri totesi heidän vastakäytyjen vaalien alla, ettei energiansäästökampanjoilla ole vaikutusta. Kun nyt tarkastellaan syyskuun kulutusta, Ruotsissa sähkönkulutus jopa pienesti nousi. Suomi ja Tanska puolestaan aloittivat energiansäästöstä puhumisen: kulutus laski syyskuussa molemmissa maissa noin 7-9 prosenttia.

Energiansäästön ansiosta Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid pystyi jo alentamaan arviotaan sähkön huippukulutuksesta tulevalle talvelle. Se on hieno uutinen, vaikka sen rinnalla varaudumme edelleen myös tilapäisiin ja suunniteltuihin sähkökatkoihin. Näin koko yhteiskuntaa ei yllätä yleinen sähköpula. Luonnon aiheuttamiin sähkökatkoihin olemme maaseudulla tottuneet, mutta järjestelmällisiä sähkökatkoja ei ole koettu vuosikymmeniin. Nyt lapsuuden kesäinen ja lämmin muisto maitotilan aggregaatin käytöstä lähimökkiläisen vichykaapin kylmänä pitämiseksi tuntuu kaukaiselta.

Vaikkei Suomessa sähkökatkot ole olleet arkipäivää tähän asti, ei tilanne ole maailmalle uusi. Luin viikonloppuna viestipalvelu Twitteristä, että Etelä-Afrikassa ei puhuta sähkökatkoista, vaan käytetään termiä ”load shedding”. Vapaasti suomennettuna sana tarkoittaa normaalia virranjakelun rajoittamista. Normaalin siitä tekee se, ettei Etelä-Afrikassa ole riittävästi voimaloita maan energiatarpeeseen. Tilanne on pitkittynyt ja osa paikallisista on varautuvat sähkönjakelun keskeytyksiin esimerkiksi aurinkopaneelein. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta varavirtaan. Katkot rajoittavat niin ihmisten kuin yritysten elämää.

Siksi energiansäästöllä on väliä myös taloudellisesti. Sähkönhinta määräytyy kovimman kulutuksen mukaan, joten energiaa säästäessä kohtuullistamme kaikkien sähkölaskua. Sinun säästämäsi energia alentaa myös kaverin sähkönhintaa. Vaikka omaisit vielä hyvän kiinteähintaisen sähködiilin, oman kulutuksen vähentämisellä voit auttaa niitä, joiden kukkaroon kallistuneet sähkösopimukset osuvat eniten. Säästötalkoot ovat nopea tapa vaikuttaa.

Leppävirralla meidän kannattaa jatkaa investointeja vähäpäästöiseen energiaan, kuten tuuleen, aurinkoon ja biokaasuun. Maamme tarvitsee energiaomavaraista ja energiaviisasta päätöksentekoa. Vaihdetaan katuvalot ledeihin ja pohditaan tulevana talvena valaistuksen tarvetta. Pohjolan pimeydessäkin on kaunis puolensa tähtitaivaan ja hiljaisuuden ympäröimänä. Hyvää valtakunnallista energiansäästöviikkoa!

Teksti on julkaistu kolumnina Soisalon Seudussa 11.10.2022.