Uusi avaus opintolainasta näytti, miten myrkkyä aluepolitiikka on osalle puolueista

Suomen hallituksen talousarviopäätös alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta on herättänyt paljon tunteita. Itse iloitsin avauksesta, joka voi sekä helpottaa harvaan asutun seudun työvoimapulaa että kasvattaa Itä-Suomen osaamista. Kyseessä on malli, jossa vastavalmistunut saa osan opintolainastaan anteeksi muuttaessaan ja työllistyessään harvempaan asutulle seudulle. Lähivuosien kokeilussa ovat mukana Pohjois-Savosta Sonkajärvi ja Rautavaara sekä Pohjois-Karjalassa Nurmeksen, Lieksan, Juuan ja Ilomantsin kunnat.

Osalle tämä poliittinen arvovalinta oli kuitenkin myrkkyä. Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Fatim Diarra (vihr) sanaili alueellisen opintolainahyvityksen olevan “pääkaupunkiseudun törkeää kyykyttämistä” ja kertoi tuohtuneena helsinkiläisten joutuvan maksamaan nämä bileet. Tähän huutoon yhtyi moni kokoomuslainenkin. Näissä väitteissä unohtuu, että monen nykyhelsinkiläisen peruskoulu on järjestetty maaseudulla. Läpi 2000-luvun iso osa pääkaupungin väestönkasvusta on tullut muualta Suomesta.

Minusta on koko Suomen asia miettiä, miten eri alueemme pärjäävät ja mitä voimme tehdä alueiden eriytymisen estämiseksi. Pula koulutetusta väestöstä on aito ongelma Itä- ja Pohjois-Suomessa. Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan myötä itäisen Suomen asiasta on tullut entistä vahvemmin koko Suomen asia. On koko maan etu, että myös rajaseudulla on ihmisiä asumassa ja yrittämässä.

Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) esittämää alueellista opintolainahyvitystä puoltaa myös asiasta tehty esiselvitys. Tutkimusryhmän tekemän selvityksen mukaan yliopisto-opiskelijoista 50 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 63 prosenttia oli kiinnostunut muuttamaan harvaan asutulle alueille. Jos alueellinen opintolainahyvitys olisi 2600 euroa vuodessa, noin kaksi kolmesta yliopisto- ja kolme neljästä amk-opiskelijasta oli valmiita tekemään tällaisen muuttopäätöksen. Norjassa tämä malli toimii.

Julkisuudessa on myös kritisoitu määrärahan kohdentumista opintorahan korotuksen sijaan opintolainaan. Vaikka puhumme opintotukeen liittyvästä hyvityksestä, etuus on jo valmistuneille henkilöille. Kokeilu toki vahvistaa opintotuen lainapainotteisuutta, joten siitä saatava tieto on oleellista tulevien päätösten tueksi.

Osaavan työvoiman puolesta kannattaa tehdä uudistuksia. Siksi kannatan alueellista opintolainahyvitystä, joka tulevaisuudessa voisi kattaa vielä suuremman osan Itä-Suomesta.

Auli Piiparinen
Pohjois-Savon keskustan varapuheenjohtaja
kansanedustajaehdokas (kesk.)

Scroll to Top