Auli Piiparinen

Auli004

Auli Piiparinen

Auli Piiparinen

Leppävirtalainen vaikuttaja
Auli Piiparinen

Oivaltaminen on ihanaa, ja siksi koutsaaminen kannattaa

Myönnän, etten ollut ennen tätä kurssia syventynyt koutsauksen saloihin tai ollut itse koutsattavanaMentorointiohjelmaan olen puolestanut osallistunut aktorina. Ohjelma oli hyvä, mutta koutsauksessa minua sytytti heti tavoitteiden asettaminen. Pidän siitä, että tiedän mihin tietyllä toiminnalla tähdätään. Kokous, jossa ei saada aikaan edes oivalluksia, saa minut turhautuneeksi. Omien ajatusten ääneen sanoittaminen, pureskelu ja pohdinta toisen ihmisen kuullen valaisee jo ystävien kanssa keskustellessa. Ammattimaisen koutsin avulla kehittyminen, töissä tai vapaa-ajallaonkin innostava ajatus. 

Koutsaaminencoachingtarkoittaa valmentamista. Monella sana voi olla tuttu urheilusta, jossa valmentajille on iso rooli niin joukkue- kuin yksilöharjoittelussa. Työelämässä koutsaamisen lainalaisuudet ovat samanlaiset: koutsaamisen kautta halutaan saavuttaa tavoitteita ja asettaa päämääriä. Tämä ei näy kultamitalina kaulassa vaan esimerkiksi tehostuneena toimintana tai uusina tapoina toimia työtehtävissään. (Knippen & Green 1990, 36.) 

Menetelmänä koutsaaminen on tunnistettu jo 1900-luvulla. Knippenin ja Greenin (1990, 38) kuusi portainen asteikko vaikuttavasta koutsaamisesta on kuitenkin kehittynyt 2010-luvulle tullessa enemmän oivaltamisen suuntaan. Heidän asteikossaan painottui koutsin eli esihenkilön merkitys näyttää ja kertoa työntekijälle, millä osaamisella tavoitteeseen päästään. Suomen coaching yhdistyksen Peter Peitsalon (2018) mukaan koutsaaminen on enemmän koutsattavan tavoitteiden kuuntelemista kuin niiden ennaltamääräämistä esihenkilön tasolta. Tähän myös coachaamisen GROW-malli perustuu: koutsaamisessa ei ole kyse neuvojen antamisesta vaan koutsattavan tukemista löytämään kehittymisen avaimet itse (Madsen 2017). 

Millainen on hyvä koutsi? 

Mielestäni koutsaamisen ydin on kuuntelemisessa. Hyvä koutsi osaa kuunnella koutsattavaa ja jäsennellä hänen ajatuksiaan uuteen muotoon. Miksi-kysymys on perustavanlaatuinen analysoidessa toimintaa tai käyttäytymistä. Siihen vastaamalla saadaan selville, mikä on toiminnan tarkoituksena tai alkuperäisenä päämääränä. Hyvä koutsi osaa kyseenalaistaa ja vaatia perusteluja, joka on myös kestävän liiketoiminnan perusta. Se, että miettii, miksi näin tehdään, on oivaltamisen ydintä. Se mahdollistaa myös suunnan muuttamisen, jos tavoite toiminnan takana muuttuu. Coaching johtaa tuloksiin, joista sekä koutsi että koutsattava voivat parhaimmillaan nauttia.

Mistä sinun mielestäsi tunnistaa hyvän koutsin?

Tämä blogi on osa liiketalouden amk-opintojani. 

Lähteet: 
Knippen, J. & Green, T. 1990. Coaching. Management Accounting, 71(11). 

Madsen, S. 2017. Coaching with the GROW Model – Leadership Training.  
Project Management VideosKatsottu: 20.2.21. Katsottavissa: https://www.youtube.com/watch?v=XbkXpdiyNs0  

Peitsalo, P. 2018. Mitä coaching on? Suomen Coaching yhdistys. Katsottu: 20.2.2021 Katsottavissa: https://www.youtube.com/watch?v=FnLmmswdS5Y&list=PLLJz23D64KNyO0XtY8HJE8qj0djuESFXb&index=1

4 kommenttia artikkeliin ”Oivaltaminen on ihanaa, ja siksi koutsaaminen kannattaa”

  1. Moikka, sulla on tosi miellyttävä tyyli kirjoittaa. Itselleni kanssa tätä termi coaching ei ollut varsinaisesti tuttu, vaikkakin sitten teoriaan tutustuessa sisältö oli tutun kuuloista. Hyvää pohdintaa, millainen on hyvä koutsi ja voin samaistua ajatuksiin, erityisesti tuosta kuuntelun tärkeydestä.

  2. Moikka! Pidän blogisi yleisilmeestä ja samoin, kuin edellinen kirjoittaja kirjoitustyylistäsi. Pidin siitä, että olit tajunnut suomentaa “koutsaamisen”, jota en itse tajunnut tehdä. Mielestäni sinulla oli hyvää pohdintaa siitä, mikä on koutsi ja pidin myös siitä, että olit tuonut teoriaa mukaan pohdintaasi.
    Kiitos tekstistäsi ja kivaa kevään jatkoa.
    – Johanna

  3. Moi Auli. Olen samaa mieltä, että koutsaamisessa tärkeintä on kuunteleminen. Uskon, että nimenomaan kuultujen asioiden kyseenalaistaminen saa koutsattavan pohtimaan asioita syvällisemmin. Voin samaistua myös ajatukseesi siitä, että asioiden ääneen sanominen antaa itselleen uusia näkökulmia katsella asiaa. Jos ystävien kanssa keskustellessa jo saa oivalluksia, niin kuinka tehokasta tapaaminen ammattikoutsin kanssa olisikaan 🙂 Pidin erityisesti blogikirjoituksesi otsikosta, mainiosti keksitty!

  4. Esitit, Auli, hyvän kysymyksen: mistä tunnistaa hyvän koutsin?

    Toit esille kuuntelemisen. Jatkan ajatustasi lisäämällä siihen aidon halun kuulla, myös sen, mitä ei sanota ääneen. Kun kuuntelee toista objektiivisesti, saattaa nähdä isomman kontekstin, johon valmennettavan ongelma on sidoksissa. Kysymällä oikeat kysymykset, voidaan saada valmennettava havaitsemaan, mistä kenkä oikeasti hiertää Hyvä koutsi erottuu muista myös taidolla kysyä juuri kyseiseen tilanteeseen sopivia ja ongelmaa oikein avaavia kysymyksiä.

    Tuot blogisi lopussa esille valmentamisen keinona analysoida bisnekseen liittyvää toimintaa ja voimallisen kysymyksen miksi. Tästä tuli mieleeni viime kesäinen kurssini Lean-ajattelusta, joka löytyi CampusOnlinesta. On muuten kurssi, jota suosittelen lämpimästi kaikille!

    Lean on valmentamisesta jatkokehitelty johtamisfilosofia, joka perustuu prosessien jatkuvaan parantamiseen. Lean-ajattelun yksi työkaluista on nimeltään “5 x miksi”. Kysymällä useamman kerran peräkkäin miksi haastetaan ihminen todella perehtymään omaan ajatteluunsa. Kuten valmentamisessa, myös lean-ajattelussa ollaan sitä mieltä, että vasta kun mennään tarpeeksi syvälle ongelman juurisyihin, on mahdollista löytää toimivat ratkaisut. Valmentamisessahan miksi-kysymys on vähän kyseenalainen, koska se on joissain tilanteissa tulkittavissa negatiiviseksi syyllistämiseksi. Lean – valmentamisessa sen sijaan miksi on juuri se kysymys, joka tulee esittää – ja vielä monta kertaa 🙂

Kommentointi on suljettu.